OULUJOEN HISTORIAA
Oulujoella on pitkä ja vaiheikas historia. Ennen voimalaitoksia se oli vuosisatoja pohjoismaiden tunnetuin ja runsain kalajoki. Lohen pyytäjiä tuli Ouluun aina Englannista asti. Tervaa uitettiin jokea pitkin jopa itärajalta Kuhmosta, ja parhaina vuosina 1900-luvun alussa Pikisaaren ohi seilasi yli 60.000 tervatynnyriä. Tervalla olikin suuri merkitys Oulun vauraudelle. Oulussa oli 1800-luvun puolivälissä Suomen vilkkain vientisatama juuri tervan ja sahatavaran ansiosta. Tervan merkityksen vähetessä Oulunseudulle tehtiin useita paperitehtaita.
Oulujoki oli 1800-luvun lopusta myös tärkeä uittojoki. Oulun höyrysahat tarvitsivat puuta. Varjakan saaressa oli 1900-luvun alussa pohjoismaiden suurin saha. Myöhemmin puuta uitettiin paperitehtaitten tarpeisiin. Nyttemmin Merikoski on valjastettu sähkön tuotantoon ja virkistyskäyttöön. joten uitto ja lohenkalastus ovat jo menneisyyttä.
PIKISAARENTIE 10 HISTORIAA
Oulujoen uitto-osakeyhtiön ruokalaksi rakennettiin talo Pikisaarentie 10 vuona 1923. Uiton merkityksen hiipuessa talo päätyi Oulun kaupungin omistukseen ja sitä vuokrattiin etupäässä taiteilija-asunnoiksi. Talossa oli kolme jopa neljä huoneistoa ja niissä asui vuosien saatossa monia kuuluisia ja menestyneitä taiteilijoita. Taloa muuteltiin ja saneerattiin useasti vuosien varrella vastaamaan ajan ja asukkaiden vaatimuksia. Osittain näistä muutoksista johtuen taloon pesiintyi home ja sädesieni. Talo asetettiin asumiskieltoon vuonna 2000.
Oulun kaupunki laittoi talon myyntiin vuonna 2010. Tuolloin talo oli ollut tyhjillään asumiskiellossa 10 vuotta. Talon kunto tutkittiin ja tilanne arvioitiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun rakennusviraston sekä Pikisaaren ohjaustyöryhmän kanssa. Keväällä 2013 talo purettiin ja paikalle rakennettiin saman kokoinen ja mahdollisimman saman näköinen talo. Toki talon käyttötarkoituksen muuttuminen ja nykyajan vaatimukset aiheuttivat taloon pieniä muutoksia. Nyt Pikisaarentie 10:ssä on jälleen komea pohjalainen perinnetalo, joka palvelee oululaisia ja muualtakin tulevia vieraita. Tuukko nää kattoon? Sitä kehtaa toljottaa!
Oulujoella on pitkä ja vaiheikas historia. Ennen voimalaitoksia se oli vuosisatoja pohjoismaiden tunnetuin ja runsain kalajoki. Lohen pyytäjiä tuli Ouluun aina Englannista asti. Tervaa uitettiin jokea pitkin jopa itärajalta Kuhmosta, ja parhaina vuosina 1900-luvun alussa Pikisaaren ohi seilasi yli 60.000 tervatynnyriä. Tervalla olikin suuri merkitys Oulun vauraudelle. Oulussa oli 1800-luvun puolivälissä Suomen vilkkain vientisatama juuri tervan ja sahatavaran ansiosta. Tervan merkityksen vähetessä Oulunseudulle tehtiin useita paperitehtaita.
Oulujoki oli 1800-luvun lopusta myös tärkeä uittojoki. Oulun höyrysahat tarvitsivat puuta. Varjakan saaressa oli 1900-luvun alussa pohjoismaiden suurin saha. Myöhemmin puuta uitettiin paperitehtaitten tarpeisiin. Nyttemmin Merikoski on valjastettu sähkön tuotantoon ja virkistyskäyttöön. joten uitto ja lohenkalastus ovat jo menneisyyttä.
PIKISAARENTIE 10 HISTORIAA
Oulujoen uitto-osakeyhtiön ruokalaksi rakennettiin talo Pikisaarentie 10 vuona 1923. Uiton merkityksen hiipuessa talo päätyi Oulun kaupungin omistukseen ja sitä vuokrattiin etupäässä taiteilija-asunnoiksi. Talossa oli kolme jopa neljä huoneistoa ja niissä asui vuosien saatossa monia kuuluisia ja menestyneitä taiteilijoita. Taloa muuteltiin ja saneerattiin useasti vuosien varrella vastaamaan ajan ja asukkaiden vaatimuksia. Osittain näistä muutoksista johtuen taloon pesiintyi home ja sädesieni. Talo asetettiin asumiskieltoon vuonna 2000.
Oulun kaupunki laittoi talon myyntiin vuonna 2010. Tuolloin talo oli ollut tyhjillään asumiskiellossa 10 vuotta. Talon kunto tutkittiin ja tilanne arvioitiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun rakennusviraston sekä Pikisaaren ohjaustyöryhmän kanssa. Keväällä 2013 talo purettiin ja paikalle rakennettiin saman kokoinen ja mahdollisimman saman näköinen talo. Toki talon käyttötarkoituksen muuttuminen ja nykyajan vaatimukset aiheuttivat taloon pieniä muutoksia. Nyt Pikisaarentie 10:ssä on jälleen komea pohjalainen perinnetalo, joka palvelee oululaisia ja muualtakin tulevia vieraita. Tuukko nää kattoon? Sitä kehtaa toljottaa!